Koirahierontakirjallisuutta vol. 4

Vihdoinkin ehdin naputella tekstiä neljännestä koirahierontakirjallisuusprojektini teoksesta. Tämä on nyt tällä erää listan viimeinen kirja, joten projekti päättynee tähän ellei vastaan tule jotakin erittäin mielenkiintoista uutta hierontaopasta. Listan viimeinen teos näyttää tältä:

Jean-Pierre Hourdebaigt: Koirahieronta

Kuva: http://www.vk-kustannus.com/@Bin/120643/9789519147505.jpg

Odotukset olivat suuret, koska olen lukenut kirjasta useita positiivisia arvioita ja teosta käytettiin myös yhtenä materiaalina koirahierontakurssillamme. Pakko kuitenkin sanoa, että edellisen lukemani koirahierontateoksen jälkeen tämä tuntui melkoisen sekavalta ja vaikealta ja myönnettäköön, etten jaksanut kahlata tätä läpi kaikilta osin. Esimerkiksi lihakset oli kyllä esitelty monipuolisesti ja kattavasti, mutta edellisessä teoksessa sama oli tehty huomattavasti selkeämmin ja helppotajuisemmin. Tämä opus saa plussaa "rentoutushieronta"osiosta, jota voisin kuvitella hyödyntäväni jatkossakin. Nala tuntui pitävän kevyestä rentoutushieronnasta ja se olisi varmasti hyvä tapa harjoitella rauhoittumista. 

Sitten kun joku vielä kirjoittaisi koirahierontaoppaan, jossa yhdistyisi Lepoa tassuille-kirjan venyttelyosio, tämän teoksen rentoutushierontaohjeet ja Saarelaisen teoriaosa ja käytännön hierontaosio, niin paketti olisi aikalailla täydellinen :D Sitä odotellessa meille jää käyttöön Minna Saarelaisen Koiran lihashuolto, joka oli omaan makuuni ehdottomasti selkein ja lukijaystävällisin näistä läpikäymistäni opuksista ja jota rohkenen suositella muillekin koirahieronnasta kiinnostuneille.

Koirahierontakirjallisuutta vol. 3

Koirahierontakirjallisuusprojektini on hieman hidastunut töiden ja Nalan juoksujen myötä, mutta jotain sentään olen saanut aikaiseksi. Kuin vastauksena edellisessä kirjapostauksessa esittämiini toiveisiin sain käsiini tämän näköisen koirahierontakirjan:

Minna Saarelainen: Koiran lihashuolto. Hieronta, venyttely, verryttely ja peruskuntoharjoittelu.

Kuva: http://www.adlibris.com/fi/covers/M/9/51/9518844534.jpg

Kirjasta löytyy koiran anatomiaan liittyen selkeät piirroskuvat, joihin on merkitty tärkeimmät luut, nivelet ja lihakset suomenkielisin termein. Loistavaa! Myös otteet ja käytännön hierontaohjeet on esitetty erittäin selkeästi sekä sanallisesti että kuvin.

Itseäni helpotti huomattavasti se, että hierontaohjeissa edettiin koiran etuosasta takaosaan kuten olen itse tottunut tekemään. Pidin myös siitä, että kirjassa käytiin kattavasti läpi koiran liikkuminen ja eri liikkeiden vaikutukset lihasrasitukseen. Näin ollen opin muun muassa millaisista osavaiheista käynti, ravi ja laukka muodostuvat ja miten näitä liikkeitä tarkkailemalla voi havaita muutoksia tai ongelmia koiran lihaksiston toiminnassa. Niin ikään hyppyjen ja muiden erityisesti aktiivisia harrastuskoiria kuormittavien liikkeiden vaikutuksia lihaksiin käytiin läpi.  

Jos jotain miinusta haluaa kirjasta kaivaa, niin venyttelyosio ei ollut aivan yhtä kattava kuin esimerkiksi Lepoa tassuille -kirjassa. Venytysliikkeitä käsiteltiin kyllä laajasti, mutta vaihtoehtoisia venytystapoja ei juuri esitelty (esim. venytykset seisoma-asennossa). Teksti liikkui ehkä hivenen yleisemmällä tasolla kuin muissa tähän mennessä lukemissani hierontakirjoissa, kauhean pikkutarkkoihin yksityiskohtiin asti ei menty. Itselleni tämä oli kuitenkin ihan riittävä tarkkuus ja ihan hyväkin, että asiat esitettiin helposti ymmärrettävästi.

Pidin tästä kirjasta paljon, minulle tästä löytyi kaikki tarvittava. Itse asiassa sisältö oli omia kriteereitäni ajatellen jopa vähän tarpeettomankin laaja, sillä kirjassa paneuduttiin anatomian, hieronnan ja venyttelyn lisäksi esimerkiksi kilpakoiran peruskuntoharjoitteluun. Itselleni tärkeintä on, että käytännön hieronnan osuus on esitetty loogisesti ja selkeästi. Monet teoriaosuuden asiat menevät "nice to know"-kategoriaan, mutta niiden lukeminen kertaluontoisesti riittänee. Käytännön ohjeisiin tulen kuitenkin palaamaan useasti omaa koiraani hieroessani, joten sen puolen tulee olla kunnossa. Tämä on toistaiseksi paras lukemistani koirahierontaopuksista, mutta toisaalta lukuvuoroaan odottaa vielä ainakin yksi paljon kehuja niittänyt hierontakirja.

PS. Collieihmisiä lämmittänee, että valtaosassa kuvista esiintyy parikin eri nahkacollieta ;)

Koirahierontakirjallisuutta vol. 2

Koirahierontakirjallisuusprojekti jatkuu. Tällä kertaa vuorossa on seuraava opus:

Anna Holmgren & Marie Söderström Lundberg: Lepoa tassuille. Koiran hieronta ja venyttely.

Kuva: http://www.adlibris.com/fi/covers/M/9/51/9512077779.jpg

Tämän kirjan sisältö tarjosi jo huomattavan paljon enemmän asiaa koiran lihashuollosta kuin edellinen kokeilu ja kirjassa paneuduttiin hierontaan ja venyttelyyn käytännönläheisellä otteella. Valokuvia oli paljon ja niistä olikin iso apu hieronta- ja venyttelyotteiden hahmottamisessa.

Itselläni on ensisijaisesti hakusessa hierontakirja, jossa on selkeästi esitetty koiran lihaksisto piirroskuvina ja suomenkielisin nimin varustettuna. Tässä päästiin jo aika lähelle paitsi että lihasten nimet on latinaksi. Tämä yksinkertaisesti hankaloittaa käytännön hierontaa kun ohjeissakin puhutaan lihaksista latinankielisin termein ja koska ne eivät sano ainakaan allekirjoittaneelle mitään, joudun joka kerta selaamaan lihaskartan esiin ja tihrusmaan, mistä päin koiran kroppaa kyseinen sanahirviö mahtaa löytyä enkä siltikään tarkalleen ymmärrä, mitä lihasta milloinkin hieron. Itselleni ei riitä, että osaan möyhiä lihaksia erilaisilla hierontaotteilla vaan haluaisin ehdottomasti olla kartalla siitä, mikä lihas on käsittelyssä milloinkin ja sitä kautta hahmottaa, mistä mahdolliset kireydet ja jumit heijastuvat tai juontavat juurensa. Käytännön hierontaa ajatellen kirjasta kyllä löytyi tärkeimmät asiat, mutta kokonaiskuvan hahmottaminen oli vähän vaikeaa. Itselleni suurin osa hierontaotteista oli jo valmiiksi tuttuja kurssilta, mutta en tiedä, miten ne olisivat auenneet sellaiselle, jolla ei ole niistä valmiiksi mitään tietoa.

Kirja ansaitsee ison plussan monipuolisesta ja kattavasta venyttelyosiosta. Olen yleensä kokenut venyttelyn vaikeaksi koiran seistessä ja olemmekin tehneet venytykset lähinnä hieronnan lomassa koiran pötkötellessä kyljellään. Tässä kirjassa oli kuitenkin erittäin selkeät ja helppotajuiset ohjeet venytyksiin myös seisoma-asennossa, joten rohkaistuin käymään venytykset Nalan kanssa läpi. Hyvin onnistui! Nala kuitenkin malttaa venytellä paljon paremmin kyljellään, joten luultavasti teemme jatkossakin pidempikestoiset venytykset hieronnan aikana. Vaikka Nala antoi nytkin venyttää ihan nätisti, se kehitteli tylsyyksissään omaa tekemistä kesken venyttelytuokion. Esimerkiksi takajalkaa eteenpäin venyttäessäni se päätti aikansa kuluksi pestä venytettävän takajalan varpaat kun kerran jalka tuotiin sopivasti tarjolle :D Pikavenytyksiä voimme varmasti tehdä jatkossa seistenkin.  

Koirahierontakirjallisuutta vol. 1

Taannoisen koirahierontakurssin innostamana olen lueskellut viime aikoina koirahierontaan ja koiran lihashuoltoon liittyvää kirjallisuutta. Ajattelin kirjoitella blogiin ajatuksiani lukemistani hierontaopuksista siltä varalta, että joku muukin intoutuu perehtymään koirahieronnan saloihin ja etsii sopivaa opasta aiheesta. Tekstejä tulee ripotellen sitä mukaa kun olen saanut kirjoja luettua ja niiden oppeja testattua käytännössä. Aloitetaanpa tällä:

Brunhilde Mühlbauer - Koiran oikeaoppinen hieronta

Kuva: http://www.adlibris.com/fi/covers/M/9/52/9522101842.jpg

Hmmm, mitenhän tämän muotoilisi. Kirjan nimen perusteella voisi olettaa, että kirjassa käsitellään koiran hierontaa. Todellisuudessa varsinaista hierontaa sivuttiin viiden sivun verran, loput kirjasta käsitteli akupainantaa, vyöhyketerapiaa, Tellington Touch-menetelmää, magnetismia, reikiä ja chakraa. Ei siis ihan sitä, mitä kirjalta odotin. Mutta olisittepa nähneet Nalan ilmeen kun yritin tasapainottaa koirani sielunelämää käsittelemällä hännän akupisteitä! Reikihoitokokeilu puolestaan päättyi siihen, että Nala kipitti karkuun ympäri asuntoa, minä perässä kädet ojossa valmiina siirtämään positiivista rakkausenergiaa kämmenistäni koiraan Janin seuratessa tapahtumia taustalla epäuskoisen näköisenä päätänsä puistellen, silmiään pyöritellen ja mumisten jotain sen suuntaista kuin "Ei voi olla totta, taas jotain noita sun hömpötyksiä". Pah, kokeellisella asiallahan tässä ollaan, mitä sitä ei koiransa hyvinvoinnin eteen tekisi!

Vakavasti puhuen en kyllä uskaltaisi mennä kirjan ohjeiden perusteella sörkkimään etenkään akupisteitä, joiden pitäisi vaikuttaa jotenkin esimerkiksi sydämeen tai silmiin. Pisteiden sijainti on osoitettu pääsääntöisesti melko epäselvin kuvin tai pelkästään sanallisesti selostamalla, mistä pisteen pitäisi löytyä, joten ainakin itse koin, että erehtymisen vaara on suuri.

Sinällään suhtauduin vielä akupainanta- ja vyöhyketerapiaosuuksiin varovaisen kiinnostuneesti, mutta siinä vaiheessa kun puhe siirtyi henkiparannukseen ja koiran energiavirtojen ohjailuun kaukona pelkillä ajatuksilla työskennellen, teksti viuhui ohi melkoisen kovaa ja korkealta. Sattuneista syistä hieman lyhyeksi jääneen reikihoitokokemuksemme perusteella en oikein voi allekirjoittaa kirjoittajan väitettä, jonka mukaan "Kaikki koirat vaativat reikiä, ja eläimet ennen kaikkea hyväksyvät hoidon varauksetta". Voi toki olla, että vika oli hoitajassa, sillä en taida omata Mühlbauerin peräänkuuluttamaa reikivihkimystä ja kaiken lisäksi tein ilmeisesti vakavanlaatuisen aloittelijan mokan, sillä unohdin ennen hoidon alkua pitää käsiäni kylmän virtaavan veden alla ja poistaa näin kaikki negatiiviset energiat, vaikka tätä tulisi Mühlbauerin mukaan pitää itsestäänselvyytenä kaikessa energialla työskentelyssä. Ei ihmekään, että Nala otti jalat alleen kun läväytin sen pään päälle negatiivista energiaa pursuvan kämmenen! Joka tapauksessa Nala tuntui olevan sitä mieltä, että voin jatkossa keskittyä ohjailemaan ihan vain omia energioitani...

Mikäli tarkoituksenasi on perehtyä koiran anatomiaan ja lihashuoltoon, unohda tämä. Jos taas vaihtoehtohoidot kiinnostavat, tämä on luultavasti juuri oikea opus sinulle.

Koirahierontakurssilla

Etelä-Karjalan kansalaisopisto järjesti viikonloppuna "koiran lihashuolto ja hieronta"-kurssin, jonka parissa vietin perjantai-illan ja lauantain. Kurssi oli luonnollisesti erittäin suosittu ja meni elokuussa täyteen lähes samantien ilmoittautumisajan alettua, mutta onneksi olin kärppänä klikkailemassa itseni kurssille ja sain kuin sainkin paikan. Kurssilla käsitellyt asiat olivat osittain tuttuja jo Tappien kurssilta, mutta nyt päästiin pureutumaan pintaa syvemmälle ja käytäntökin painottui kivasti. Tappien kurssillahan opittiin lähinnä venyttelyä ja sivelyhierontaa, mutta nyt pääsimme käsittelemään ihan kunnolla koiran lihaksistoa. Kurssin vetäjänä toimi Nina Jäntti (fysioterapeutti/eläinfysioterapeutti/hevos- ja koirahieroja/ongelmakoirakouluttaja/ klinikkaeläinhoitaja). Kouluttajalta löytyi sangen monipuolista osaamista ja häneltä saikin erinomaisia vinkkejä monenlaisiin pulmiin.

Nala naatiskelee. Kuvat viime syksyltä kotoa.

Perjantaina kokoonnuimme ilman koiria opiskelemaan teoriaa. Tämä osuus käsitti mm. koiran niveliin, lihaksistoon ja lihaksen rakenteeseen perehtymistä sekä lihashuollon merkitykseen, lihasvamman syntymiseen ja oireilevan koiran tunnistamiseen paneutumista.

Lauantain aloitimme vielä teorialla, aiheena hieronnan indikaatiot ja kontraindikaatiot sekä erilaiset hierontaotteet. Nina myös näytti kertauksena oman koiransa avulla tärkeimmät lihakset ja nivelet. Sen jälkeen pääsimme itse tositoimiin. Koska kurssi pidettiin kätevästi noin viiden minuutin kävelymatkan päässä meiltä kotoa, pääsin tauon aikana hakemaan Nalan kesken päivän eikä Nalan näin ollen tarvinnut odotella häkissä tai autossa hieromisosuuden alkamista. Kurssilla Nala yllätti käyttäytymällä oikein mallikelpoisesti! Ei inissyt, kiljunut tai haukkunut häkissä ollessaan ja hieronnan aikana pystyin pitämään sen kokonaan vapaana ilman pantaa ja hihnaa, koska se ei tehnyt elettäkään lähteäkseen seikkailemaan muiden koirien tai ihmisten luokse vaikka meitä oli 15 kurssilaista koirineen ängettynä erittäin pieneen tilaan, jossa koirat joutuivat käytännössä olemaan aivan lähekkäin. Rentoutuminen oli luonnollisesti hieman haasteellista, mutta yllättävän hyvin Nala suostui pötköttelemään kyljellään ja vastaanottamaan hierontaa. Pieniä jumeja löytyi toiselta puolelta yläselästä lavan takaa ja lonkankoukistajan tienoilta, mutta hyvin näytti hieronta ja venyttely näihin purevan.
 

Kurssilla tuli puheeksi myös ulkonevat etujalat ja kyselin aiheesta enemmänkin. Nina esitti ulospäin kääntyville etujaloille pääsääntöisesti kolme selitystä: 1) rakenteellinen syy 2) kehittymätön/kapea rintakehä ja 3) lapatuen puute. Mikäli syy löytyy kakkos- tai kolmosvaihtoehdosta, ulkoneviin eturaajoihin on jossain määrin mahdollista vaikuttaa itse erilaisilla jumppaliikkeillä. Ninan mukaanNalan kohdalla on kyse ihan koiran rakenteesta; Nala on pitkäselkäisenä ja lyhytjalkaisena yksinkertaisesti sen mallinen, että sen jalat kiertyvät ulospäin. Tämä puolestaan on pitkälti rotutyypillinen ominaisuus eikä sille voi itse tehdä mitään (eikä ole tarvettakaan). Ihan saman näkemyksen olen kuullut myös parin eläinlääkärin ja koirahierojan suusta, joten sikälihän asiassa ei ilmennyt mitään uutta, mutta onpahan nyt ainakin varmistettu eläinfyssarinkin mielipide.

Kurssi oli erittäin mielenkiintoinen ja uskon pystyväni hyödyntämään useita asioita käytännössä. Tarkoituksena olisikin enenevässä määrin pitää itse huolta Nalan lihaksiston hyvinvoinnista. Lisäksi osaan nyt eri merkkejä tarkkailemalla ja lihaksia hieromalla ja tunnustelemalla havaita mahdolliset kireydet ja lihasjumit ja sitä kautta kartoittaa ammattilaishierojan tarpeen jos ei oma taitotaso riitä jumeja availemaan.  

Koirahierontaan tutustumista ja tokoilua

Tiistaina koirahieroja Susanna Myllynen kävi pitämässä tappiväelle koirahierontaan ja koiran lihashuoltoon liittyvän luennon. Nala osasi olla yllättävän nätisti koko teoriaosan ajan, lähinnä se vain makoili tai istuskeli fleecepeiton päällä. Teoriaosuuden jälkeen harjoittelimme venytyksiä ja hierontaa sivelyotteilla sekä tarkastelimme koiran liikkumista. Nala ei oikein halunnut rentoutua venyteltäväksi tai siveltäväksi kun ympärillä olisi ollut paljon muutakin nähtävää ja koettavaa, mutta muutamia harjoituksia saimme kuitenkin kokeiltua. Kuvat on napsaissut Annamari Henno, kiitos!
 

Tässä yritetään vähän venytellä etujalkaa

Ja tässä venyy kylki :)

Nalan liikkeissä ei ollut huomauttamista, mutta sen sijaan pohdimme luennoitsijan kanssa hieman ulospäin kääntyneiden etutassujen vaikutusta rasitukseen harrastuksissa. Saimme ohjeeksi liikkua sammaleisella maastolla ja pitää lihaksista huolta venyttelemällä ja hieromalla omatoimisesti myös tassut ja jalat kunnolla läpi. Susanna myös tunnusteli Nalan lihaksia ja totesi koiran olevan niin hyvässä kunnossa, ettei vielä ole tarvetta varata seuraavaa hieronta-aikaa. Kotona olemme nyt harjoitelleet luennolla opeteltuja asioita ja näytimme Janillekin, miten esimerkiksi namin avulla voi venyttää koiran niskaa ja kylkiä. Nyt osataan sitten molemmat venytellä karvalapsosen kanssa :) Vielä kun muistaisi joskus itsekin venytellä...

Tänään kävimme taas tokotreeneissä. Susannan sanat mielessäni päätin a) tehdä kunnon lämmittelyn myös ennen tokoilua kävelemällä treeneihin ja b) laittaa Nalalle villapaidan päälle. Lisäksi yritin pitää Nalan lihasten lämpöä yllä treenien aikana tekemällä välillä pyörimisharjoituksia yms. Kyllä nyt oltiin niin esimerkillisiä treenaajia että :D Olin taas ihan älyttömän tyytyväinen pieneen tokokoiraani. Nala keskittyi koko tunnin ihan uskomattoman hyvin. Hyppy ja liikkeestä maahanmeno sujuivat hienosti, mutta erityisen ylpeä olin Nalasta kontaktipujottelussa ja koirakujan läpi tehdyssä luoksetulossa. Kuten Anna-ohjaaja sanoi, Nalalla ei ole minkäänlaista ongelmaa kontaktipujottelussa. Luoksetulossa Nala jäi nätisti paikalleen odottamaan ja juoksi kutsusta lujaa luokseni kujan läpi hienoon perusasentoon. Missään vaiheessa se ei edes vilkaissut muihin kujassa istuviin koiriin, vaan tarkkaili koko ajan minua ja oli valmiina reagoimaan käskyihin. Noin yhteistyöhaluisen Nalan kanssa on ihan mahtavaa treenata! Loppujäähdyttelyn hoidimme kävelemällä kotiin ja erilaisia maastojakin tuli rämmittyä kun päätin vähän "oikaista" (=kotimatka kesti yli 10 min kauemmin kuin matka treeneihin teitä pitkin). Note to self: Älä seuraavalla kerralla "oikaise" ainakaan umpimetsän läpi, siellä alkaa olla jo aika pimeää iltaisin... Onneksi Nalalla on tuo suuntavaistopuoli vähän vahvempi kuin itselläni, joten turvallisesti päästiin kotiin asti eikä jääty hämärään metsään haahuilemaan.