Pikapäivitys Lappeenrannasta

Meidän poppoolla on pitänyt kiirettä viime aikoina. Viimeisen viikon aikana Janista on tullut melkein ammattikuski kun ajokilsoja on kerrytetty reitillä Tampere-Helsinki-Lappeenranta-Tampere-Lappeenranta-Tampere-Lappeenranta. Onneksi ajomatkojen välissä on ollut loistava tilaisuus taukojumpalle muuttokuorman kantamisen muodossa. Nyt muutto on edennyt siihen pisteeseen, että tavarat on tuotu Lappeenrantaan ja jonkun pitäisi enää johdattaa ympäri asuntoa jakautuneet kaatopaikkanäkymää muistuttavat tavaravuoret uusille paikoilleen. Jotta tehtävä ei olisi liian helppo, on neliöitä käytössä 15 vähemmän kuin edellisessä asunnossamme, pohjaratkaisu ei juuri erilaisempi enää voisi olla ja esimerkiksi keittiössä on säilytystilaa noin kolmasosa siitä kuin Tampereella. Tavaramäärä sen sijaan on luonnollisesti mitoitettu vastaamaan Tampereen säilytystiloja. Anyone? Viikonloppuna on lapsuudenystäväni häät, joten pääsemme ajamaan vielä kertaalleen Helsinkiin ja takaisin. Sen jälkeen pönötän sohvalla kuin tatti enkä poistu kaupungista moneen kuukauteen jos koskaan. No, kyllä tästä(kin) selvitään. Iso kiitos vielä Erikalle ja Erikan äidille, jotka tulivat eilen avuksemme tyhjentämään pakettiautoa ja kutsuivat meidät illaksi mökillensä saunomaan. Mikään ei lievitä muuttostressiä paremmin kuin aito puusauna ja pulahdus järveen!

Nallukkainen sai jäädä muuttorumban ajaksi hoitoon vanhempieni luokse, mikä on ihan loistojuttu. Nalan olisi ollut todella tylsää matkustaa mukanamme satoja ja satoja kilometrejä ja väistellä tavaroita pakkaavia ja muuttokuormaa kantavia ihmisiä. Kuten todettu, kotonamme vallitsee tällä hetkellä kerta kaikkiaan järkyttävä kaaos eikä tätä huushollia voi juuri nyt pitää millään asteikolla mitattuna koiraystävällisenä. Neidillä on varmasti ollut paljon hauskempaa Konalassa, mutta pakko taas myöntää, että ikävä iski kutakuinkin heti kun auto starttasi Helsingistä. Kotona on niin kovin hiljaista ja tyhjää (juu, kuvainnoillisesti) ilman meidän pientä eikä unikaan ole meinannut tulla kun kukaan ei ole ollut leiriytymässä jalkoihini kiinni tai potkimassa aamuyöstä selkääni peiton alla. Ihan pian päästään kuitenkin taas karvalapsosen luo ja sitten Nala matkustaakin kanssamme uuteen kotiinsa. Iso muhkea tyyny on jo viritetty parvekkeelle odottamaan neitiä :)

Muutto lähestyy

Pikkuhiljaa ollaan ruvettu pistämään pakettiin meidän elämää Tampereella. Tokot on nyt täällä tokoiltu ja tänään on meidän viimeinen agikerta TamSKissa (byää). Kämppä olisi tarkoitus tyhjentää heinäkuun vikalla viikolla eli ihan kohta. Pakko myöntää, että fiilikset on paikoitellen aika haikeat. 

Tällä viikolla ollaan lenkkeilty meidän lemppari lenkkireiteillä ja koitettu osua ulos aurinkoiseen tai edes sateettomaan aikaan. Moneen kertaan on tullut huomattua muun muassa, että meidän lempimetsä on myös noin miljoonan hyttysen lempimetsä eikä tuo lenkkeilyajankohtakaan ole aina ihan nappiin mennyt. Keskiviikkona oltiin jossain Kaukajärven metiköissä kun kaatosade yllätti. Sieltä olikin sitten kiva talssia litilätimärkinä 40 minuutin matka kotiin sateessa ja tuulessa. Nala varsinkin arvosti suuresti...

Lappeenrannan kuvioita olen vähän koittanut mietiskellä myös koiraharrastusten kannalta. Alku menee tosin luultavasti ihmetellessä ja hoitaessa kaikkia muitakin asioita, koska uuteen kaupunkiin muuttaessa järjesteltävää riittää. Agia olen kovasti pohdiskellut ja tullut ainakin siihen tulokseen, että kunnon tauko tähän väliin tekisi hyvää. Nyt kun TamSKissa on saanut treenata juoksuisen nartun kanssa niin meillä ei ole ollut pidempää agitaukoa pitkään aikaan ja kuitenkin olen sitä mieltä, että koira sellaisen aina silloin tällöin tarvitsee. Nyt on sitten aika luonteva hetki taukoilla ja katsella sitten vähän ajan päästä, miten homma jatkuu. Tokoa voisimme jatkaa, mikäli löydän sopivan "höntsäilyryhmän". Oikeastaan minua kiinnostaisi aloittaa joku ihan uusi harrastus, mutta mahtaakohan Lappeenranta olla ihan oikea kaupunki tätä varten? Vähän erikoisemmista koiraharrastusmahdollisuuksista ainakin tuntuu löytyvän tosi nihkeästi tietoa netistä. Olisi myös kiva ihan ylipäätään tutustua lappeenrantalaisiin koiraihmisiin ja löytää esimerkiksi lenkkiseuraa.

Lappeenrantaan tutustumassa

Tiistaina pakkasimme auton täyteen tavaraa ja lähdimme ajamaan kohti Lappeenrantaa. Tarkoituksena oli tehdä pieni tutustumisreissu uuteen kotikaupunkiimme ja samalla minä ja Nala pääsimme ensimmäistä kertaa käymään tulevassa asunnossamme. Ryhmä rämä täydentyi Kouvolassa, jossa tapasimme vanhempani ja sieltä jatkoimme matkaa kohti Lappeenrantaa ja Peltolan kaupunginosaa. Onneksi digipokkari oli vahingossa jäänyt laukunpohjalle, joten reissulta tallentui myös pientä kuvamateriaalia.

Nala asteli uuteen kotiinsa reippaasti ja ennakkoluulottomasti ja löysi heti mieluisan paikan parvekkeelta. Siellä neiti viihtyikin hyvin aurinkoa ottaen ja työnjohdollisia tehtäviä hoitaen meidän muiden puunatessa paikkoja ja purkaessa laatikoita ja laukkuja. Parveke on tilava ja lasitettu ja Nalalla on loistavat mahdollisuudet tähystää pihan elämää, sillä alaosa on tummennettua lasia. Olimme varautuneet siihen, että uudessa paikassa Nala haukkuu kaikille mahdollisille kerrostalon äänille, mutta Nala yllätti meidät positiivisesti käyttäytymällä oikein nätisti ja hiljaisesti. Toki kerrostaloelämän uudelleenopetteluun täytyy panostaa heti alkuun muuton jälkeen, mutta näyttäisi siltä, että lähtötilanne on parempi kuin olimme kuvitelleet.

Lappeenranta osoittautui ainakin ensikosketuksen perusteella mukavan koiraystävälliseksi kaupungiksi. Nala sai esimerkiksi tulla mukaan lounasravintolan sisäpihalle ja satamassa koirille oli pystytetty oma vesipiste. Myös kaikki tapaamamme ihmiset vaikuttivat mukavilta ja ystävällisiltä. Muutamaan tulevaan naapuriinkin törmäsimme ja he toivottivat sekä meidät että Nalan tervetulleiksi taloon.

Nala näyttää, että tänne koiratkin olivat tervetulleita lounasseuralaisia

Koirien baari sijaitsi keinuvan laiturin päällä ja oli siksi vähän pelottava

Paluumatkalla keskiviikkona pysähdyimme Iitin maatilatorilla, josta Nalalle ostettiin lounaaksi ja kotiin viemisiksi "uunituoreita" (ilman sitä uunia) lihoja ja luita. Myyjä kävi vielä ystävällisesti hakemassa Nalalle ison kipollisen vettä kun meiltä oli vesipullo unohtunut, joten kiitoksia hyvästä ja koiraystävällisestä asiakaspalvelusta lähtee siihenkin suuntaan.

Jokos saa ryhtyä lounastamaan?

Ajokilometrejä kertyi parin päivän sisällä runsaasti etenkin ottaen huomioon, että taustalla painoi vielä viikonlopun Helsingin reissu, mutta siitä huolimatta Nala oli koko ajan todella reipas ja jaksoi hienosti tepastella pitkin Lappeenrantaa ja tutustua paikkoihin.

Yleensä en juurikaan laita blogiin kuvia meistä, mutta koska satamasta ei tullut otettua muuten kuvia, niin menköön nyt tämän kerran :) Lappeenrannan satama on livenä todella kaunis paikka kojuineen, terasseineen ja ravintolalaivoineen ja siellä tuleekin varmasti käytyä paljon, koska asuntomme sijaitsee ihan kävelymatkan päässä.

Kesäretkiä

Olemme viettäneet kesää vähän siellä sun täällä. Helsinki on tietysti ollut aika suosittu reissukohde ja sieltä käsin teimme myös retken Nuuksioon. Tällä viikolla kävimme koko perheen voimin tutustumassa ensimmäistä kertaa uuteen kotikaupunkiimme ja siellä odottavaan kotiimme, mutta siitä kirjoitan oman postauksen myöhemmin.

Nuuksioon suuntasimme viime viikolla vanhempieni kanssa ja vietimme siellä useita tunteja ulkoillen ja kauniista ympäristöstä sekä luonnosta nauttien. Sää oli vaihteleva, mutta sateilta kuitenkin vältyttiin. Hyttysten väistely sen sijaan ei ollut mahdollista, mutta onneksi ne eivät juurikaan kiusanneet meitä makkaranpaisto- ja kahvittelupaikoilla.

 

Nala ei kauheasti ehtinyt ihailla maisemia kun koko ajan piti mennä tohinalla eteenpäin, joten kuvausyrityksetkin jäivät aika onnettomiksi.