Vauhdin hurmaa

Tappien lajeihin tutustumisissa on kesäkuussa vuorossa viehejuoksu ja tutustumiskertaa pohjustaaksemme kävimme tänään Nalan, Tytin ja Janan kanssa tutustumassa lajiin ja homman etenemiseen etukäteen Pirkanmaan vinttikoirakerhon juoksutreeneissä. Molemmat koirat olivat juoksijoina ensikertalaisia, joten kokeilu suoritettiin käsivieheellä ettei moottorikäyttöisen vieheen kova ääni pelästyttäisi koiria ja pilaisi tulevaa luonnollisesti huikeaa juoksu-uraa heti kättelyssä. Nalaa ääni ei tosin näyttänyt hätkähdyttävän, sillä se osoitti jo vuoroaan odotellessaan ja muiden juoksusuorituksia katsellessaan suurta mielenkiintoa viehettä kohtaan ja viettikin suuren osan ajasta kahdella jalalla aitaa vasten seisten valmiina pinkaisemaan mokoman vekottimen perään.

Oma vuoromme sisälsi kaksi vetoa käsivieheellä. Sain valita, lähetetäänkö koira kopin läpi vai sen edestä. Päätin kokeilla samantien lähettämistä avoimen kopin läpi, koska tässä vaiheessa uskoin jo Nalan kiinnostuvan vieheestä riittävästi lähteäkseen sen perään. Vieheen lähtiessä liikkeelle Nala singahtikin sen perään kuin pieni raketti ja pinkoi hienosti loppuun asti, minkä jälkeen se jäi vielä innoissaan retuuttamaan saalistaan :) Vieheenvetäjä naureskeli, että on tainnut koira juosta ennenkin, johon totesin, että tämä oli itse asiassa meidän ensimmäinen kerta. Tähän sain vastaukseksi, että koira on selvästi luonnonlahjakkuus :D Toisella kerralla kokeilimme lähettämistä suljetun kopin läpi. Puomi taisi kuitenkin peittää vieheen Nalan näkökentästä sen verran tehokkaasti, ettei Nala heti nähnyt sitä ja tajunnut lähteä perään. Avitin Nalaa vähän juoksemalla sen kanssa alkumatkan ja osoittamalla sille vieheen. Kun neiti bongasi liikkeessä olevan vieheen, niin se singahti jälleen vauhdilla perään ja juoksi hienosti loppuun saakka.

Itse lähdin treeneihin ihan kokeilumielellä vailla erityisiä odotuksia, mutta koira näytti nauttivan hommasta niin suuresti että itsekin vallan innostuin ja nyt tulikin sitten hetkessä kesälle lisää suunnitelmia :D