Yltiösosiaalinen agiliitelijä

Nalalla oli agilityn ja kavereiden täyteinen viikonloppu. Perjantaina kävimme taas Sarin ja harjispoikien kanssa pitkällä lenkillä. Lauantaina oli Tappien alkeisjatkokurssin korvauskerta ja koska meiltä jäi kurssin aikana yksi kerta väliin, suuntasimme nyt treeneihin. Nala oli taas liitelytuulella ja suoritti radan hienosti. Erityisen iloinen olin siitä, että Nala hakeutui yllättävän hyvin kepeille myös radan osana ja liikekin näytti jo ihan vauhdikkaalta pujottelulta (viimeksi verkkojen kanssa treenatessammehan Nala lähinnä törmäili verkkoihin ja jäi pyörimään ympäriinsä). Agin jälkeen Nala pääsi vielä juoksentelemaan Tanjan tyttöjen kanssa jäähdyttelylenkillä. Illemmalla puolestaan Sarin pojat tulivat kylään ja leikkiä riitti :)

Sunnuntai alkoi metsälenkillä Tuiren ja Heddan kanssa. Lapinporokoira Hedda oli Nalalle ihan uusi tuttavuus, mutta pienestä kokoerosta huolimatta neitoset tulivat keskenään loistavasti toimeen. Hyvä niin, sillä Nalan olisi tarkoitus mennä Tuiren luokse hoitoon ensi viikonloppuna. Hedda tuli lenkin jälkeen vielä hetkeksi meille leikkimään ja taas tuli huomattua, miten eri tavalla Nalakin käyttäytyy ja leikkii eri koirien kanssa. Heddan kanssa leikit olivat kovin rauhallisia, oikeastaan leikkityyli oli hyvin samanlainen kuin Nalalla on käytössä esimerkiksi Taran kanssa.

Iltapäivällä suuntasimme jälleen agiliitelemään, tällä kertaa TamSKin treeneihin. Pakkasen takia hallissa oli erittäin kylmä, joten Nalalle aiemmin syksyllä ostamani tekninen alusasumantteli (kuvassa) pääsi nyt tositoimiin treeneissä. Mielestäni mantteli ajoi hyvin asiansa, sillä koira tuntui lämpöiseltä, mantteli ei häirinnyt ollenkaan liikkumista tai treenaamista ja sen päälle oli kätevää pukea odottelun ajaksi paksumpi takki. Toki omien vuorojen välissä myös kävelin Nalan kanssa hallin reunustoilla ja koitin muutoin pitää koiralla lämpöä yllä. Nyt ulkona ei ollut pakkasta kuin 6 astetta, saa nähdä missä lämpötiloissa hallissa liikutaan sitten kun kunnon pakkaset iskevät päälle...

Välineurheilija Nala esittelee Tactel manttelia alkusyksystä

Harjoittelimme sunnuntain treeneissä erityisesti erilaisia ohjauskuvioita, minkä lisäksi teimme omatoimisesti keppejä. Tällä kertaa harjoittelimme vinokepeillä hihnan kanssa ja keppeihin liittyvien oivallusten sarja selvästi jatkui, sillä Nala oli ihan loistava. Kepit olivat vain vähän vinossa, mutta Nala löysi hienosti itse oikeat välit ja on nyt selvästi ymmärtänyt, että keppejä on tarkoitus pujotella. Tämä taktiikka on osoittautunut varsin tehokkaaksi ja näin aiomme jatkaa keppien treenaamista.

Illalla Nala pääsi aktiivisen ja sosiaalisen viikonlopun päätteeksi vielä meidän mukana saunomaan ja sen jälkeen tein Nalalle jälleen pienimuotoisen kotihieronnan ja venyttelyn.

Nala saunoo

PS. Nalalla oli tässä yhtenä päivänä oikein ärhäkkä hikka, joka ei tuntunut millään hellittävän. Koko koira pompsahteli hikan voimasta ja olotila näytti oikeasti aika ikävältä. Sain sitten päähäni kokeilla, toimiiko pelästyttäminen koirankin hikkaan ja kuinka ollakaan, selän takaa kiekaistu "pöö" ratkaisi ongelman. Koira jähmettyi hetkeksi paikoilleen ja hikka loppui kuin seinään. Onneksi Nala palautuu nopeasti tuollaisista säikähdyksistä, nytkin se vain loi minuun noin kahden sekunnin mittaisen katseen, joka saattoi kuvastaa eräänlaisia ajatuksia omistajaparan mielenterveydestä, ja sitten touhotus jatkui - ilman hikkaa.