Lappeenrantaan tutustumassa

Tiistaina pakkasimme auton täyteen tavaraa ja lähdimme ajamaan kohti Lappeenrantaa. Tarkoituksena oli tehdä pieni tutustumisreissu uuteen kotikaupunkiimme ja samalla minä ja Nala pääsimme ensimmäistä kertaa käymään tulevassa asunnossamme. Ryhmä rämä täydentyi Kouvolassa, jossa tapasimme vanhempani ja sieltä jatkoimme matkaa kohti Lappeenrantaa ja Peltolan kaupunginosaa. Onneksi digipokkari oli vahingossa jäänyt laukunpohjalle, joten reissulta tallentui myös pientä kuvamateriaalia.

Nala asteli uuteen kotiinsa reippaasti ja ennakkoluulottomasti ja löysi heti mieluisan paikan parvekkeelta. Siellä neiti viihtyikin hyvin aurinkoa ottaen ja työnjohdollisia tehtäviä hoitaen meidän muiden puunatessa paikkoja ja purkaessa laatikoita ja laukkuja. Parveke on tilava ja lasitettu ja Nalalla on loistavat mahdollisuudet tähystää pihan elämää, sillä alaosa on tummennettua lasia. Olimme varautuneet siihen, että uudessa paikassa Nala haukkuu kaikille mahdollisille kerrostalon äänille, mutta Nala yllätti meidät positiivisesti käyttäytymällä oikein nätisti ja hiljaisesti. Toki kerrostaloelämän uudelleenopetteluun täytyy panostaa heti alkuun muuton jälkeen, mutta näyttäisi siltä, että lähtötilanne on parempi kuin olimme kuvitelleet.

Lappeenranta osoittautui ainakin ensikosketuksen perusteella mukavan koiraystävälliseksi kaupungiksi. Nala sai esimerkiksi tulla mukaan lounasravintolan sisäpihalle ja satamassa koirille oli pystytetty oma vesipiste. Myös kaikki tapaamamme ihmiset vaikuttivat mukavilta ja ystävällisiltä. Muutamaan tulevaan naapuriinkin törmäsimme ja he toivottivat sekä meidät että Nalan tervetulleiksi taloon.

Nala näyttää, että tänne koiratkin olivat tervetulleita lounasseuralaisia

Koirien baari sijaitsi keinuvan laiturin päällä ja oli siksi vähän pelottava

Paluumatkalla keskiviikkona pysähdyimme Iitin maatilatorilla, josta Nalalle ostettiin lounaaksi ja kotiin viemisiksi "uunituoreita" (ilman sitä uunia) lihoja ja luita. Myyjä kävi vielä ystävällisesti hakemassa Nalalle ison kipollisen vettä kun meiltä oli vesipullo unohtunut, joten kiitoksia hyvästä ja koiraystävällisestä asiakaspalvelusta lähtee siihenkin suuntaan.

Jokos saa ryhtyä lounastamaan?

Ajokilometrejä kertyi parin päivän sisällä runsaasti etenkin ottaen huomioon, että taustalla painoi vielä viikonlopun Helsingin reissu, mutta siitä huolimatta Nala oli koko ajan todella reipas ja jaksoi hienosti tepastella pitkin Lappeenrantaa ja tutustua paikkoihin.

Yleensä en juurikaan laita blogiin kuvia meistä, mutta koska satamasta ei tullut otettua muuten kuvia, niin menköön nyt tämän kerran :) Lappeenrannan satama on livenä todella kaunis paikka kojuineen, terasseineen ja ravintolalaivoineen ja siellä tuleekin varmasti käytyä paljon, koska asuntomme sijaitsee ihan kävelymatkan päässä.