Meidän metsässäpä kasvaa kanelia! Nala tietää, että ihan varmasti kasvaa, se nimittäin totesi sen ihan omin nenin. Käytiin siis eilen Janin ja Nalan kanssa testailemassa, miten kaneli löytyy metsästä ja löytyihän se :) Harjoitukset olivat suht helppoja eli en tunkenut kanelihajustettua pussukkaa mihinkään umpinaisiin paikkoihin vaan piilottelin sitä esim. puolukanvarpujen, heinien ja kaarnanpalan alle. Itse jäin seisoskelemaan muutamien metrien päähän kanelista, koska tiesin, että Nala aloittaa varmasti etsinnät läheltäni ja tässä vaiheessa ei vielä ole tarkoituksenakaan koluta koko metsää läpi yhden kanelipussukan löytymisen toivossa vaan antaa Nalalle onnistumisia ja itsevarmuutta helpoilla harjoituksilla uusissa olosuhteissa. Nala vietiin taas piilottamisen ajaksi vähän kauemmas ja Jani varmisti, ettei se nähnyt mihin kaneli sujahti. Sitten kutsuin Nalan alueelle, jota se pääsi käymään läpi jälkiliinan päässä. Epäilen, että varsinkin aluksi Nala jäljesti aika paljon minun kulkureittiäni ja tämän johtopäätöksen tehtyäni talloin aluetta ristiin rastiin ennen piilotusta. Teimme harjoituksia kahdella eri alueella, mutta vain muutaman per alue, ettei Nala ehtinyt kyllästyä tai väsähtää. Koitin myös videoida muutaman harjoituksen, mutta koska tarkkailin samalla Nalaa ja naksauttelin/palkkasin, kuva vähän pomppii ja huitelee välillä vähän siellä sun täällä.
Luulen, ettei kanelin kanssa jatketa kauheasti tämän pidemmälle vaan nyt kun idea alkaa olla Nalalla hallussa niin aloitetaan alusta kantarellien tai suppisten kanssa (kunhan nyt löydän jostain edes jomman kumman harjoituskappaleeksi). On tässä vielä matkaa sienikoirakoksi, mutta mielestäni olemme edistyneet aika kivasti parissa viikossa. Onni on koira, joka rakastaa uusien asioiden opettelua :)
Raunioilla meni tiistaina taas tosi hienosti. Tehtiin peräänajoja ja "haamuja", joissa maalimies näyttäytyi hetken aikaa piilostaan ja vetäytyi taas piilopaikkaansa ennen kuin koira päästettiin irti. Ainoastaan yhdeltä ennen meitä treenanneelta kollegalta treenipaikalle lirahtanut pissa sai hetkeksi Nalan pasmat sekaisin kun pitihän nuokin haisut jäädä analysoimaan, mutta muuten neiti työskenteli erittäin keskittyneesti ja määrätietoisesti ja kaikki uhrit tulivat löydetyiksi ja pelastetuiksi. On tuo vaan niin nenäkoira!
1 kommentti:
oijjoi, kuulostaa hauskalta!:) ois kyl niin siistiä kun olis oikeesti toimiva sienikoira! Tsemppii Nala, ja Iina että löydät ekaks sen ekan sienen :D
Lähetä kommentti